Author: Kristiina Ylikunnari

Ammatillisia koulutuksia ja valmennuksia järjestävä Hyria palvelee vuosittain noin 10 000 opiskelijaa pääosin Hyvinkään ja Riihimäen seuduilla. Organisaation digitaalinen omaisuus, kuten opetus- ja opiskelumateriaalit ja sähköpostiviestintä, on tallennettu Microsoft 365 -ympäristöön. Hyria halusi parantaa riskienhallintaa ja toimintansa jatkuvuuden hallintaa varmistamalla pilvipalvelussa olevat tiedot suomalaiseen konesaliin. 

Hyrian huoli oli todellinen. Erilaisten kyberuhkien kuten kiristyshaittaohjelmien lisäksi myös käyttäjien tahattomat virheet muodostavat riskejä datalle. 

“Monen organisaation kriittiset sovellukset nojaavat Microsoft 365 -pilvipalveluun. Käyttäjäoikeuksien hallinnassa käytetty Microsoftin Entra ID on yksi ensisijainen hyökkäyskohde identiteettimurroissa. Jos nämä vaarantuvat, hyökkäys voi pysäyttää toiminnan kokonaan. Siksi olemme palveluissamme panostaneet Microsoft 365 -työympäristön tietoturva- ja varmistuspalveluihin”, kertoo Rivenan liiketoimintajohtaja Jyri Lehtonen. 

Varmistus Suomessa sijaitsevaan konesaliin 

Hyrian ratkaisuksi valikoitui Rivenan ja Nexeticin yhdessä toteuttama, kokonaisvaltainen Microsoft 365:n ja Entra ID:n varmistuspalvelu, jossa data tallennetaan salattuna suomalaiseen konesaliin. 

”Koulutuksen järjestäjänä toimintaamme liittyvä materiaali ja dokumentaatio on meille korvaamatonta. Meille oli tärkeää saada alustasta (M365) riippumaton varmistus, joka kattaa sähköpostien, Teamsin tietojen ja OneDrive-tiedostojen lisäksi myös käyttäjiemme identiteetit. Ratkaisulla varmistamme, että pilvipalveluihin liittyvä data on tallessa Suomessa ja palautettavissa nopeasti, tapahtuipa mitä tahansa”, kertoo Hyrian ICT-suunnittelija Salla Vepsä. 

Kokonaisvaltainen varmistus on vakuutus toiminnan jatkuvuudelle. Jos huomenna tapahtuisi inhimillinen virhe tai tietomurto, Hyria pystyy palautumaan toimintakykyiseksi nopeasti. 

Vaivaton ja nopea käyttöönotto 

Oleellista Hyrian ratkaisussa on se, että pilvipalvelussa olevien tiedostojen lisäksi varmistetaan myös Entra ID, joka hallitsee kaikkia Hyrian käyttäjätunnuksia, identiteettejä ja käyttöoikeuksia. Entra ID -varmistus suojaa organisaation rakenteen: käyttäjät, ryhmät, sovellukset ja asetuksiin liittyvän datan. Jos joku esimerkiksi poistaisi vahingossa tärkeän käyttäjäryhmän tai tekisi asetuksiin muutoksen, joka estäisi kirjautumiset, varmistus mahdollistaa Entra ID -asetusten palauttamisen suoraan takaisin ympäristöön helposti ja nopeasti. 

Ratkaisu täyttää myös NIS2-vaatimukset, joiden mukaan eurooppalaisten organisaatioiden on huolehdittava digitaalisen datan kyberturvasta, varmuuskopioinnista ja datan palauttamisen prosesseista kyberhyökkäyksen jäljiltä. 

Varmistuspalvelun käyttöönotto helmikuussa 2026 oli Hyrian IT-tiimille nopea ja vaivaton. 

Tutustu tarkemmin Rivenan käyttäjäpalveluihin 

Vuoden 2025 kestävyysraportti on julkaistu. Raportti on yrityksen ensimmäinen kestävyysraportti, joka on laadittu vapaaehtoisesti EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) periaatteita mukaillen.    
 
Raportissa keskitytään olennaisiin kestävyysaiheisiin, jotka on tunnistettu kaksoisolennaisuusanalyysissa. Raportoidut tiedot liittyvät ilmastovaikutuksiin, omaan henkilöstöön sekä hyvään hallintotapaan. Ilmastoa koskevan teeman osalta raportti kuvaa yhtiön ilmastovaikutuksia kuten kasvihuonekaasupäästöjä sekä energiankulutusta. Sosiaalisen vastuun osalta käsitellään omaan henkilöstöön liittyviä keskeisiä teemoja kuten osaamista, monimuotoisuutta sekä työhyvinvointia. Hyvää hallintotapaa koskevassa osiossa raportilla kuvataan yhtiön hallintorakenteita, eettisiä toimintaperiaatteita sekä käytänteitä muun muassa korruption ja lahjonnan torjuntaan.   
 
Raportti kattaa koko toiminnan ja sisältää arvoketjua koskevaa tietoa niiltä osin kuin tietojen saatavuus ja raportointikäytännöt sen mahdollistivat.

Vimpelin kunnassa on 2600 asukasta, yksi päiväkoti ja yksi perhepäivähoitaja. Varhaiskasvatuksen järjestämisessä se luottaa moderniin ja monipuoliseen Rivena Vesseli -toiminnanohjausjärjestelmään.

“Pienikin kunta tarvitsee toimivat järjestelmät, jotka tehostavat työn tekemistä ja joiden avulla kunnan hallinto saa ajantasaisia tilastoja ja raportteja”, sanoo Vimpelin päiväkodinjohtaja Seija Aho.

Vimpelille tuli vuodenvaihteessa ajankohtaiseksi hankkia oma järjestelmä varhaiskasvatuksen järjestämiseen, kun yhteistyö Alajärven kaupungin kanssa päättyi. Aiemmin Alajärvi tuotti Vimpelille kaikki sivistystoimen palvelut, myös varhaiskasvatuksen.

“Vesseli oli Alajärven kautta jo meidän käytössä. Kun sitten muutuimme Vimpelin omaksi pieneksi mutta pippuriseksi yksiköksi, meidän piti hankkia oma järjestelmä. Olisi ollut lyhytnäköistä siirtyä takaisin kynään ja paperiin”, Aho kertoo.

Nopea ja sujuva käyttöönotto

Vesselin käyttöönotto alkoi Vimpelissä marraskuussa ja valmista tuli vuodenvaihteessa.

“Käyttöönotto oli sujuva ja selkeä. Rivenan kanssa meillä oli projektipalavereita tiuhaan, lähes viikottain. Katsoimme yhdessä mitä on tehty, miten muutosvaihe edistyy ja mitä pitää tehdä seuraavaksi. Rivena huolehti, että etenemme aikataulussa. Minun piti Vimpelin päässä tarkistaa vain, että asiakastiedot siirtyvät oikein ja että järjestelmä toimii kuten pitääkin”, Aho kertoo.

Rivena on Vimpelille ja Aholle uusi kumppani.

“Sain kaikkiin kysymyksiin vastaukset ja neuvot Rivenalta nopeasti ja selkeästi. Projektin aikataulut pitivät ja asiat menivät kuten oli sovittu. Projektin jälkeenkin he ovat pitäneet meistä hyvää huolta, jotta pysymme ajan tasalla palvelun muutoksista ja kehittämisestä”, Aho kiittää,

“Vesseli on selkeä kokonaisuus”

Aho on kokenut Vesselin erinomaiseksi kokonaisuudeksi varhaiskasvatuksen järjestämisessä.

“Vesseli on selkeä kokonaisuus, jossa samassa paketissa ovat työvuorosuunnittelu, lasten hoitoaikojen varausjärjestelmä, lasten sijoituspäätökset, maksupäätökset ja laskutus sekä yhteydenpito huoltajien kanssa. Kaikki tieto, mitä tarvitaan lasten varhaiskasvatuspäivää varten”, Aho sanoo.

Tämä on blogisarjamme kolmas ja viimeinen osa: KEHITÄ – Kehittäminen ja johtaminen. Ensimmäinen osa oli NÄE – Tilannekuva ja toinen osa VAHVISTA – Perustaso kuntoon. 

Kun tilannekuva on selkeä ja tietoturvan perustaso toimii arjessa, tullaan ydinkysymykseen: kuka tätä kokonaisuutta oikeasti johtaa? 

Toimintaympäristö muuttuu, uhkat kehittyvät ja organisaatiot elävät. Ilman selkeää johtamista tietoturva jää helposti reagoivaksi ja asioihin tartutaan vasta, kun ongelma on jo näkyvissä. 

Jos kunnassasi tapahtuisi merkittävä tietoturvapoikkeama huomenna, kuinka nopeasti se tunnistettaisiin ja kuka kokoaisi kokonaiskuvan johdolle ja kauanko sen kokoaminen ottaisi aikaa? 

Monessa kunnassa tietoturvaan liittyvät vastuut jakautuvat usealle taholle: 

• IT vastaa teknisestä toteutuksesta 

• hallinto ohjeista ja linjauksista 

• toimialat arjen käytännöistä 

Kun yhteistä johtamismallia ei ole, kokonaisuus pirstaloituu. Johto kantaa vastuun riskeistä, mutta ei aina saa ajantasaista ja ymmärrettävää tilannekuvaa päätöksenteon tueksi. 

Tietoturvan johtaminen ei tarkoita raskasta hallintoa tai uusia byrokratiakerroksia. Se tarkoittaa ennen kaikkea: 

• selkeitä sääntöjä, rooleja ja vastuita 

• säännöllistä, johdolle sopivaa tilannekuvaa 

• kykyä ennakoida, ei vain reagoida 

Kun tietoturva kytkeytyy osaksi normaalia johtamista ja riskienhallintaa, siitä tulee hallittava kokonaisuus. 

Kehittyvä ja johdettu tietoturva tukee: 

• toiminnan jatkuvuutta 

• päätöksenteon varmuutta 

• luottamuksen syntymistä omassa toiminnassa ja sidosryhmien osalta 

Samalla asiat saavat omistajat ja yhteinen tilannekuva on tiedossa. Tällöin tietoturva ei jää muiden asioiden varjoon ja käsiteltäväksi vain häiriötilanteissa. 

Tietoturvan johtaminen ei ole vain suojaamista. Se on kykyä tehdä perusteltuja valintoja, asettaa painopisteitä ja varmistaa, että kunnan arki toimii myös häiriötilanteissa. Rivenan ja sen kumppaneiden palveluilla varmistat, että johto ymmärtää mitä tietoturvan johtaminen on, pidät politiikat ja tilannekuvan ajan tasalla muuttuvassa maailmassa. 

Kun tietoturvaa nähdään, vahvistetaan ja kehitetään systemaattisesti, se tukee sujuvaa arkea. 

Blogin kirjoittaja Sami Kallio toimii Rivenan ICT-Palveluissa tuotepäällikkönä.

Tämä on blogisarjamme toinen osa: VAHVISTA – Perustaso kuntoon. Täältä voit lukea blogisarjan ensimmäisen osan.

Tilannekuva kertoo, missä ollaan. Seuraava kysymys on ratkaiseva arjen kannalta: toimiiko tietoturva käytännössä? 

Kunnissa tietoturvan perustaso rakentuu usein vähitellen. Osa ratkaisuista on uusia, osa historian kautta syntyneitä. Ohjeita on, mutta ne eivät aina näy arjessa. Lopputuloksena perustaso voi näyttää paperilla hyvältä, mutta käytännössä se ei kanna poikkeustilanteissa. 
 

Tietoturvan perustaso ei ole erillinen hanke. Se on sitä, että arki jatkuu sujuvasti, vaikka: 

• käyttäjä tekee virheen 

• laite katoaa tai rikkoutuu 

• järjestelmä ei ole käytettävissä 

• haittaohjelma estää datan käytön 

Perustaso näkyy konkreettisina asioina: 

• käyttäjien tunnukset ja oikeudet sekä käytännöt ovat hallinnassa ja varmistettuja 

• laitteet ovat hallittuja 

• M365-ympäristön tiedot on varmistettuja ja palautettavissa 

• henkilöstö tunnistaa yleisimmät riskit omassa työssään 

Organisaatiossa perustaso ei ole kaikille sama. Yksittäiselle käyttäjälle se tarkoittaa riskien tunnistamista omassa työssä ja oman tunnuksen ja oikeusien näkökulmaa. Esihenkilöille ja johtajille laajempia vastuita esim. käyttöoikeuksista, luottamuksellisuudesta ja toiminnan palautettavuudesta.  

Hyvin rakennettu perustaso: 

• vähentää häiriöitä ja yllätyksiä 

• pienentää inhimillisten virheiden vaikutuksia 

• tukee sujuvaa arkea ilman jatkuvaa valvontaa 

• selkeyttää vastuita, kuka vastaa mistäkin 

Tietoturva toimii parhaiten silloin, kun se ei hidasta työtä, vaan tukee sitä huomaamattomasti. Rivenan ja sen kumppaneiden palveluilla vahvistat perustason rakennuspalikoita, jotta pystyt jatkossa keskittymään myös tietoturvan johtamiseen ja kehittämiseen. 

Seuraavassa blogisarjamme osassa tarkastelemme, miten tämä kokonaisuus pidetään hallinnassa ja kehittyvänä myös tulevaisuudessa. 

Blogin kirjoittaja Sami Kallio toimii Rivenan ICT-Palveluissa tuotepäällikkönä.

ICT-palveluita ja digiratkaisuja tuottava Rivena Oy on saanut Suomalaisen Työn liiton Yhteiskunnallinen Yritys ‑merkin. Merkin saaminen vahvistaa Rivenan asemaa vastuullisena ja vaikuttavana toimijana suomalaisessa yrityskentässä.

“Rivenan toiminnan ytimessä on julkishallinnon ICT-palveluiden sujuvoittaminen, turvallistaminen ja saavutettavuuden varmistaminen. Yrityksen ratkaisut tukevat yhteiskunnan toimivuutta ja digitalisaatiota, mikä on linjassa yhteiskunnallisen yrityksen roolin kanssa: toimia yhteisen hyvän tuottajana ja kehittäjänä”, sanoo Ville-Matti Huttunen, liiketoimintajohtaja, Rivena Oy.

Merkki myönnetään läpinäkyvälle, vastuulliselle ja yhteistä hyvää tuottavalle toiminnalle

Yhteiskunnallinen Yritys ‑merkki myönnetään organisaatioille, jotka täyttävät tiukat kriteerit liittyen mm. yhteiskunnalliseen päämäärään, avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, sekä vaikuttavuuden osoittamiseen.

“Rivena tunnetaan ketteristä ja turvallisista ICT-palveluista, jotka tukevat julkisen sektorin sujuvaa arkea ja palveluiden kehittymistä. Myönnetty merkki kertoo Rivenan sitoutumisesta yhteiskunnallisesti merkittävään digitalisaatioon ja vastuulliseen toimintamalliin”, toteaa Jyri Lehtonen, liiketoimintajohtaja, Rivena Oy.

Merkin käyttöoikeuden myöntää riippumaton asiantuntijatoimikunta, ja yrityksen toiminta tarkistetaan vuosittain.

Tämä on blogisarjamme ensimmäinen osa: NÄE – Tilannekuva.

Monessa kunnassa tietoturvasta puhutaan isosti vasta silloin, kun jokin menee pieleen. Usein yksittäiset ongelmat tunnistetaan, mutta kokonaiskuva jää puuttumaan.

Tietoturvan eteen tehdään kunnissa paljon hyvää työtä. Vastuu on jaettu monille rooleille, toimialoille ja asiantuntijoille. Silti lopputulos on usein sama: kun jokainen hoitaa vain omaa tonttiaan, kokonaisuus hämärtyy ja tietoturvaa on vaikea johtaa. Tästä seuraa helposti se, että investoidaan teknisiin ratkaisuihin tietämättä mitä sillä saavutetaan, häiriöt tulevat ”yllätyksinä” ja poikkeamatilanteissa ei ole selvää kuka vastaa mistäkin. Poikkeamien seurauksina voi olla toiminnan halvaantuminen pitkiksikin ajoiksi.

Kuvitellaan tilanne: Kunnan hallinnon käyttämä M365-ympäristö on pystytetty huolella ja tietoturva-asetuksiin on kiinnitetty huomiota. Sivistystoimen palveluissa käytössä oleva M365 -ympäristö on laitettu pystyyn, mutta kukaan ei oikeastaan muista kenen toimesta. Eräänä päivänä huomataan, että opetusympäristön kautta on päästy käsiksi kunnan sisäisiin taustajärjestelmiin.

Tässä kohtaa heräävät kysymykset: Onko kyseessä tekninen häiriö vai tietomurto? Onko tietoihin kajottu?

Ilman kunnollista tilannekuvaa koko kunnan palveluja ajetaan alas varmuuden vuoksi ja toiminta lamaantuu päiviksi.

Tilannekuva ei ole raportti tai tekninen auditointi. Se on yhteinen ymmärrys vastauksista kysymyksiin kuten:

• Mitkä kyberuhat koskettavat meitä juuri nyt?
• Missä ympäristöissä riskit oikeasti syntyvät?
• Miten uhkat eroavat hallinnon, opetuksen ja muiden toimialojen välillä?

Esimerkiksi hallinnon ja opetuksen toimintaympäristöt ovat tietoturvan näkökulmasta hyvin erilaisia: Hallinnossa korostuu luottamuksellisuus, viranomaisvastuut ja päätöksenteon jatkuvuus. Opetuksessa iso määrä käyttäjiä ja laitteita, avoimet verkot ja laaja sovellusten kirjo sekä erilaiset tukimallit käyttäjille.

Näitä ei voi mitata samalla mittarilla, mutta niiden välinen tiedonkulku ja yhteinen tilannekuva on silti turvattava.

Tilannekuva ei ole vain IT:n työkalu, se on ennen kaikkea johdon ja luottamushenkilöiden päätöksenteon väline, joka:

• tekee riskeistä ymmärrettäviä
• auttaa priorisoimaan
• tukee investointien ja kehittämisen perustelua

Tietoturvaa ei voi kehittää, jos ei ensin nähdä missä ollaan. Kun ymmärretään, mitkä ympäristöt ovat kriittisiä, mitä kunnasta näkyy ulospäin ja mihin uhkat todellisuudessa kohdistuvat, voidaan vasta sen päälle rakentaa toimiva perustaso ja pitkäjänteinen tietoturvan johtaminen.

Tilannekuva tuo näkyväksi sen, mikä arjessa niin monesti oletetaan. Rivenan ja sen kumppaneiden tietoturvapalveluilla saat tarkistettua missä mennään, mihin pitäisi kiinnittää huomiota ja mitkä asiat vaativat tarkempaa huomiota.

Seuraavassa blogisarjan kakkososassa käsittelemme sitä, mitä pitää tehdä perustason kuntoon laittamiseksi ja viimeisessä kolmannessa osassa, miten tietoturvaa johdetaan systemaattisesti. Siis pysythän linjoilla!

Blogin kirjoittaja Sami Kallio toimii Rivenan ICT-Palveluissa tuotepäällikkönä.

Uusikaarlepyyn varhaiskasvatus siirtyi vuodenvaihteessa Vesseliin ja korvasi samalla useita eri järjestelmiä yhdellä ratkaisulla. Tulokset näkyivät nopeasti: arki sujuvoituu, aikaa säästyy ja työ helpottuu.

“Aiemmin tarvittiin jopa kolme eri sovellusta, nyt kaikki hoituu Vesselin kautta”, Uusikaarlepyyn kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Helena Nukala-Kronlund sanoo.

Yhdellä kirjautumisella varhaiskasvatuksen työntekijät pääsevät nyt käsiksi kaikkeen olennaiseen: hoitoaikoihin, työvuoroihin, huoltajien viesteihin ja yhteystietoihin. Myös lasten oppimisen dokumentointi onnistuu monipuolisesti: tekstin lisäksi kuvilla ja videoilla, mikä oli kunnalle tärkeä kriteeri.

“Tällä tavalla ymmärrämme paremmin lasten ajattelua ja varhaiskasvattajat voivat käyttää tietoja opetuksen suunnitteluun”, Enlund sanoo.

Kaupunki tarvitsi uuden järjestelmän varhaiskasvatukseen, kun vanha lopetettiin. Tilalle toivottiin jotain vähintään yhtä hyvää, ja saatiinkin paljon enemmän.

Uusikaarlepyyn varhaiskasvatusohjaaja Ann-Charlott Enlund kiittelee sovelluksen monikielisyyttä. Vesseli toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mikä tukee sujuvaa viestintää huoltajien kanssa pääosin ruotsinkielisessä kunnassa.

Kunnan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon

“Laskutus”, Enlund ja Nukala-Kronlund vastaavat yhteen ääneen kysymykseen siitä, mihin ovat olleet erityisen tyytyväisiä.

Jos lapsi on ollut hoidossa enemmän kuin mistä on sovittu, kaupunki saa Vesselin kautta  automaattisesti ehdotuksen laskutettavasta lisämaksusta.

“Tämä laskettiin aiemmin käsityönä. Nyt säästyy hurjasti aikaa”, Nukala-Kronlund kiittelee.

Vesseli on myös ollut suuri apu työvuorosuunnittelussa. Järjestelmä optimoi henkilöstömitoituksen todellisen hoitotarpeen mukaan ja varmistaa, että lapsia kohden on oikea määrä hoitajia. Näin resursseja vapautuu esimerkiksi laadukkaan varhaiskasvatuksen suunnitteluun.

Vesseli mukautuu kaupungin tarpeisiin ja integroituu saumattomasti muihin järjestelmiin. Esimerkiksi lomatiedot siirtyvät suoraan HR-järjestelmästä työvuorosuunnitteluun ilman erillisiä toimenpiteitä.

“Se oli meille laskutuksen lisäksi keskeinen vaatimus. Ohjelmistot kommunikoivat sujuvasti keskenään,” Enlund sanoo.

Automaatio vähentää virheitä

Vesselin ansiosta työn välivaiheita ja manuaalista työtä on vähemmän. Se vähentää inhimillisiä virheitä. Se on jo huomattu etenkin varhaiskasvattajien keskuudessa.

Kiitosta Vesselin käyttöönotosta on tullut koko organisaatiossa johdosta aina laskutusasioita hoitavaan sihteeriin asti. Käyttöönotto sujui mutkattomasti, ja tiedonkulku Rivenan  ja kunnan välillä oli nopeaa. Kunnalle oli alusta asti selkeää, mitä heiltä odotettiin.

“Pulmatilanteissa kaupungin oma yhteyshenkilö Rivenassa on vastannut nopeasti ja tarjonnut konkreettisia ratkaisuja”, Enlund kiittää.

Huoltajilla kestää aina hetki tottua uuteen systeemiin, ja yhteydenottoja on tullut jonkin verran.

“Esiin tulleet ongelmat olemme kuitenkin saaneet ratkaistua yhteistyössä. Se kertoo siitä, että järjestelmä toimii kuten pitääkin”, Enlund toteaa.

“Alkuun kaikki on toki uutta ja jotkut asiat mietityttävät, mutta meillä on oikeastaan ollut todella vähän haasteita, Nukala-Kronlund sanoo.

Keskustelu tekoälystä keskittyy julkisuudessa usein yksittäisiin käyttöönottoihin, käyttötapauksien löytämiseen, miten tekoäly liitetään prosesseihin tai miten henkilöstö koulutetaan käyttämään sitä? Kysymykset ovat ymmärrettäviä ajassa, jossa AI:lle on tarve löytää kaikki mahdolliset käyttöskenaariot. Entäpä jos kysymyksen esittäisikin toisin?

Entä jos kyse ei olekaan siitä, miten tekoäly liitetään vanhaan malliin, vaan siitä, mille perustalle palvelut ja toimintatavat rakennetaan alun perin? Teknologinen murros ei koske vain sovelluksia ja järjestelmiä. Se on muuttanut aina myös organisaatioita, toimintamalleja ja kulttuuria. Modernit organisaatiot toteuttavat palvelut nykyteknologian keinoin ja ehdoilla. Jos näin ei toimita, syntyy tarve toteuttaa laajat investoinnit ja transformaatioprojektit, jotka eivät välttämättä kuitenkaan kestä aikaa.

Välillä on hyvä ihan perinteisesti pysähtyä miettimään asioita. Elämme ajassa, jossa muutosten tahti toimintaympäristössämme ei tule hidastumaan, vaan päinvastoin. Kansainvälisesti tunnettu innovaation, teknologian ja johtajuuden asiantuntija Peter Hinssen kuvaa tätä “Never Normal” -maailmaksi – jatkuvan muutoksen aikakaudeksi. Hänen mukaan maailma on muuttunut niin radikaaliksi, ettei vakaata tilaa enää ole. Muutoksesta on tullut jatkuvaa ja monimuotoista.

Entä jos organisaatio ei vain käyttäisi tekoälyä, vaan olisi AI-natiivi?

AI-natiivissa organisaatiossa tekoäly ei ole erillinen lisäosa, automaatiokerros tai kokeilulaboratorio, vaan se on toiminnan rakentamisen lähtökohta. Ero perinteiseen ajatteluun on olennainen. Monissa organisaatioissa tekoälyä sovitetaan olemassa oleviin prosesseihin, järjestelmiin ja rooleihin, jotka on suunniteltu aikana ennen koneoppimista ja dataohjautuvaa päätöksentekoa. AI-natiivissa organisaatiossa kysymystenasettelu käännetään toisin päin: mitä jos oletamme alusta asti, että rutiinityö automatisoidaan, data on reaaliaikaista ja järjestelmät oppivat jatkuvasti?

AI-natiivien organisaatioiden suurimpia etuja on se, mitä niillä ei ole – vuosikymmenten teknologista ja organisatorista painolastia. Kun uutta ei tarvitse sovittaa vanhaan, prosessit voidaan suunnitella yksinkertaisiksi ja automatisoiduiksi, järjestelmäkokonaisuudet rakentaa ilman päällekkäisiä ratkaisuja ja raskaat, kertaluonteiset muutoshankkeet jättää kokonaan väliin.

AI-natiivisuus ei tarkoita ihmisen syrjäyttämistä, vaan päinvastoin ihmisen roolin vahvistamista. AI-natiivissa organisaatiossa data on aina saatavilla päätöksenteon tueksi. Siinä järjestelmät tekevät ehdotuksia, mutta ihminen tekee lopulliset valinnat. Organisaatiot ovat aidosti oppivia jokaisen tapahtuman parantaessa toimintaa.

AI-natiivin ajattelun omaksuminen organisaatiossa

Tekoälyn hyödyntäminen ei ole yksittäisen henkilön tai tiimin asia, vaan koko organisaation yhteinen kulttuuri. Kaikki organisaatiot eivät voi, eikä tarvitsekaan olla AI-natiiveja. Monet voivat kuitenkin omaksua toimintaansa teköälymäisiä toimintoja. AI-natiivia ajattelua ei tarvitse aina aloittaa puhtaalta pöydältä, vaan sen voi tuoda olemassa olevaan ympäristöön. Keskeinen kysymys on – pysyykö organisaatio kehityksen mukana vai joutuuko se jatkuvasti kirimään kiinni?

Ero ei näy suurissa julistuksissa. Se näkyy arjen sujuvuudessa.

Jyri Lehtonen, joka on Rivenan ICT-Palvelut liiketoiminnan johtaja.

Rivena Oy on saavuttanut kolme kansainvälisesti arvostettua sertifikaattia, jotka vahvistavat toiminnan laadun, ympäristövastuullisuuden ja tietoturvan korkeaa tasoa. Rivena on nyt sertifioitu ISO 9001-, ISO 14001- ja ISO 27001 -standardien mukaisesti. 

Sertifikaatit myönnettiin riippumattoman Bureau Veritas suorittaman auditoinnin perusteella, mikä varmistaa sertifikaattien puolueettomuuden ja luotettavuuden. Ne osoittavat, että Rivena toimii suunnitelmallisesti, läpinäkyvästi ja jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti sekä asiakkaiden että henkilöstön parhaaksi. 

”ISO sertifikaatit ovat konkreettinen todiste siitä, että toimintamme täyttää kansainvälisen tason vaatimukset ja että kehittämistyö näkyy asiakkaillemme turvallisempina, vastuullisempina ja laadukkaampina palveluina. Tämä on tärkeä askel strategiassamme kohti entistä vahvempaa ja kestävämpää kasvua,” sanoo Jyri Lehtonen, liiketoimintajohtaja Rivena Oy:stä.  

ISO 9001 -sertifikaatti osoittaa, että Rivena noudattaa kansainvälisiä laadunhallinnan vaatimuksia. Sertifiointi vahvistaa yrityksen sitoutumisen asiakastyytyväisyyden jatkuvaan parantamiseen sekä systemaattiseen kehittämistyöhön. 

ISO 14001, maailman tunnetuin ympäristöjärjestelmästandardi, korostaa ympäristövastuullisuuden keskeistä roolia Rivenan toiminnassa. Sertifiointi edellyttää ympäristövaikutusten tunnistamista, ympäristölainsäädännön noudattamista sekä tavoitteellista työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. 

ISO 27001 -sertifikaatti puolestaan takaa, että Rivenan tietoturvatoiminta on kansainvälisten parhaiden käytäntöjen mukaista. Se vahvistaa organisaation kykyä suojata asiakkaiden tietoja ja kriittisiä järjestelmiä muuttuvassa digitaalisessa toimintaympäristössä. 

”Sertifikaatit vahvistavat Rivenan kilpailukykyä ja korostavat rivenalaisten sitoutumista korkeaan laatuun, ympäristövastuuseen ja tietoturvalliseen toimintaan, sanoo Ville-Matti Huttunen, liiketoimintajohtaja Rivena Oy:stä.  

Sertifiointi kattaa Rivenan koko toiminnan.